Kisailuja

Viime kirjoittelun jälkeen on kisattu jo muun muassa kaksi kiertuetta pyöräsuunnistuksen maailmancuppia ja SM:t sekä TahkoMTB ja monta muuta MTB kisaa sekä.

SM-pitkämatka. Kuva: Elina Erkkilä

MC:t ovat omalta kohdaltani menneet loistavasti. Saldona Tanskasta pitkän matkan voitto ja Ruotsista sekä pitkän että keskimatkan 3. sijat. Tanskasta tuli lisäksi viestistä voitto. Aikaisemmin olen henkilökohtaisissa MC-kisoissa ollut vain kerran toinen ja kerran kolmas, joten tämän kauden tulokset ovat olleet selvää parannusta.

Maastopyöräkisoissa kulku on ollut parempaa kuin edellisinä vuosina. Maratonkisoissa AulankoMTB:stä tuli toinen sija ja TahkoMTB:stä rengasrikon jälkeen 7. sija ja joukkuekilpailun kolmas sija.

Kokonaisuutena alkukausi on sujunut positiivisissa merkeissä. Fyysisellä puolella ollaan menty eteenpäin ja maastoajotekniikkakin on tuntunut hyvin sujuvalta, mutta siinä on tosin ollut pientä vaihtelua. Pyöräsuunnistuskisoissa on myös suunnistus pysynyt mukana, mutta omalla kohdallani suunnistus pysyy mukana huomattavasti paremmin kun kulku on kohdillaan ja itseluottamusta ajovauhtiin löytyy.

Harjoituskaudesta kohti kisakautta

Kevät alkaa olla jo aika pitkällä ja näin myös määräharjoituskausi on ohi ja kisakausi alkaa. Määräharjoituskaudella tein pitkää ja hidasta lenkkiä luultavasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Maalis-huhtikuun aikana tein ensin pidempää lenkkiä enimmäkseen Kuopion seudulla ja sen jälkeen vielä kaksi viikkoa Mallorcalla leirillä. Tammikuun lopun Kanarian leirillä tein myös yhden viikon määräharjoitussetin, josta sai mukavasti nostetta sekä henkisesti että fyysisesti määräharjoittelun tekemiseen. Mielestäni ison tuntimäärän tekeminen ei ole kovin raskasta tai kuormittavaa kun sitä tekee sopivilla tehoilla. Pitää myös olla aikaa käytettävissä tällaiseen harjoitteluun. Itselläni oli aikaa kun olin sitä järjestänyt jättämällä pari kurssia koululla seuraavalle vuodelle.

Tällä hetkellä on vaikea ennustaa miten pyörä alkaa kulkea kun kisat alkaa, mutta tällä hetkellä ei ainakaan ole kulkua. Luultavasti määräharjoittelusta ja Mallorcalla tehdyistä tehotreeneistä on melko paljon väsymystä kropassa. Palautteluvaiheessa määräharjoittelu onkin tuntunut olevan kuormittavampaa kuin harjoitellessa, sillä palautuminen tuntuu kestävän yllättävän pitkään. Huhtikuun alussa olleessa kuntotestissä sain kuitenkin ihan hyvät tulokset ajettua, joten luottamusta löytyy, että kulkuakin alkaa jossakin vaiheessa tulla. Tässä vaiheessa onkin teemana vain palautella ja valmistautua kohti Tanskassa ajettavia maailmancupin kisoja 16.-18.5. Näitä kisoja ennen käyn mittaamassa kuntoa vielä Rajamäen maratoncupin kisassa 10.5.

Mielenkiintoinen uusi harjoituslaite on tullut talvella mukaan ohjelmaani, eli Wattbike. Wattbike (WB) mittaa ajosta dataa niin paljon, että ongelmana on enää vain datan analysoinnin hyötykäyttö. WB:n antama polkemiskäyrä jokaiselta kampikierrokselta antaa ajaessa hyvin kuvaa, miten pääsee yli ns. kuolleesta kulmasta. Tätä asiaa ajamisessa olen mielestäni saanut kehitettyä WB:n avulla. Kuntotestissä mitattu taloudellisuus oli minulla parantunut huomattavasti syksyn testistä ja tähän on varmasti osasyynä ollut WB. Myös suurempi määräharjoittelu ulkona ennen kuntotestiä on varmasti ollut taloudellisuuden kannalta hyvä asia. Aikaisemmasta poiketen aion ajaa myös kilpailukaudella välillä sisällä WB:llä juuri tekniikan ja pyörittämisen taloudellisuuden takia. WB:llä olen ajanut myös talven aikana muutaman 20 min testin, josta ennätystulokseksi jäi tasan 5 W/kg. Tulos on helmikuulta viime testistä, jonka tein. Sen jälkeen onkin ollut enimmäkseen niin kova "määräjumi" että ei ole ollut juuri mielekästä tehdä maksimitestiä.

Olen talven ja kevään aikana ajanut maastossa jäykkäperäisellä pyörällä enemmän kuin ennen ja panostanut myös hieman (enemmänkin pitäisi) keskivartalon voimatasoihin. Tällä olen hakenut kehitystä maastoajotaitoon. Nyt kun olen ajanut pari lenkkiä täysjousto kisapyörälläni niin se on tuntunut melko oudolta ja lisäsinkin takaiskariin hieman ilmaa ettei tuntuisi niin löysältä. Pitääkin taas viikossa opetella ajamaan maastoa eri pyörällä millä olin jo talven aikana tottunut ajamaan.

Talven harjoittelut

Talvikausi alkaa olla jo pitkällä ja kevään kovempi määräharjoituskausi alkaa lähestyä. Loppusyksyn ja alkutalven aikana olen melko paljon tehnyt voimaharjoittelua.
Voimaharjoittelua en ole aiempana vuosina tehnyt aivan näin paljoa ja perusteellisesti kuin tällä kaudella. Mielenkiintoista nähdä miten se vaikuttaa kesän kisoissa ajamiseen. Tällä kaudella toinen suurempi muutos on ollut se, että en ole hiihtänyt käytännössä lainkaan. Tämä taas johtuu lähinnä olosuhteista. Luonnonlumilla ei näillä seuduilla ole päässyt hiihtämään enkä pyöräilijänä koe tarvetta lähteä keinolumille, koska se on mielestäni henkisesti raskaampaa kuin sisäpyöräily.

Voimaharjoittelussa keskityin marraskuun ja joulukuun alkupuoliskon perusvoiman kehittämiseen. Pääliikkeenä tähän käytin perinteistä kyykkyä. Eli punttitreenit sisälsivät yleensä 4 sarjaa, kussakin 10-12 toistoa ja palautus 3 minuuttia. Kyykkyjen lisäksi toki olen tehnyt salilla keskivartalot ja takareidet. Joululoman ajan pidin aivan taukoa voimatreeneistä ja annoin reiden palautua perusvoimatreeneistä. Tammikuussa olen nyt alkanut tekemään salilla maksimivoimatreenejä, joilla on tarkoitus ylläpitää perusvoimatasot kuormittamatta reittä niin paljon kuin perusvoima kuormittaa. Maksimivoimatreeni sisältää minulla yleensä 4 sarjaa, kussakin neljä toistoa.
Mielenkiintoista on ollut huomata että myös keskivartalon voimataso on aika paljon parantunut syksystä, lähtötilanne tosin oli turhan heikko. Kuitenkin melko paljon kovemmalla kuormalla pystyy tekemään mm. vatsalihasliikkeitä kuin voimakauden alussa.
Myös kyykyssä on tullut parannusta melko reilusti voimakauden alusta. Maksimivoimatreeneistä saa myös hyvän nosteen seuraavan päivän tehotreeniin. Monesti on maksimivoimatreenin jälkeisenä päivänä tuntunut jalka kevyeltä ajaa tehoja. Tällaista valmistautumista pitää sopivassa paikassa testata kisaankin. Pitää kuitenkin olla sellainen tilanne että on tehnyt niitä maksimivoimatreenejä ennen tätä kisaa valmistavaa treeniä eli kroppa on ns. tottunut tähän treenimuotoon.

Tammikuu luultavasti tulee menemään aika perusharjoittelulla loppuun. Sisältäen siis lähinnä pyörällä pk:ta, vk:ta ja aerobisen kynnyksen treenejä sekä ainakin kerran viikossa tuo maksimivoimatreeni. Helmikuulla voisi ottaa jo ohjelmaan lajivoimatreenejä Neulamäessä ja Puijolla.

Syysharjoitteluja

Syksy on Suomessa maastopyöräilijän kannalta haastavaa aikaa. Kelit ovat vaihtelevia ja usein heikkoja. Kurakeleissä ajaminen ei ole yhtä mukavaa kuin hyvällä kelillä ja monesti treenitkin jäävät laadultaan heikommiksi.

Syksy on kuitenkin hyvää aikaa kehittää voimatasoja. Voimaharjoittelua ei haittaa huonot kelit. Itselläni ainakin voimaharjoitusten jälkeen kestää melko pitkään ennen kuin pyörä alkaa kulkea. Senkin takia syksyllä on hyvä aika tehdä voimaa kun kunnossa ei tarvitse olla vielä pitkään aikaan.
Tänä syksynä olen nyt aloittanut tekemään perusvoimaa, jota aiemmin en ole aivan tällä kaavalla näin paljoa tehnyt. Tarkoituksenani on keskittyä marraskuun aikana pelkästään voimaharjoitteluun ja tehdä siinä punttitreenien ohessa vain voimatreeneistä palauttavia harjoituksia. Pyrin käymään salilla vähintään 2 kertaa viikossa, mieluusti 3 kertaa. Näiden treenien lisäksi viikkoon mahtuu yksi lepopäivä ja muina päivinä kevyttä huoltavaa harjoittelua.
Perusvoimaharjoite koostuu itselläni yleensä 3-4x10 sarjoista palautuksen ollessa 3min. Liikkeinä olen käyttänyt kyykkyä "pääliikkeenä" ja keskivartalolle erilaisia liikkeitä. Takareidet olen tehnyt laitteessa vaikka laitteiden käyttö onkin viimeaikaisten oppien mukaan arveluttavaa.

Marraskuun jälkeen tarkoitus on taas aloittaa perusharjoittelu sisältäen reilusti peruskestävyyttä. Tähän teemaan kuuluu myös joululoman ajalle suunniteltu hiihtoleiri lappiin. Talven aikana aion ylläpitää voimatasoja voima-ajolla. Peruskestävyystreeneistä suuri osa talven aikana tulee olemaan hiihtoa. Pyörällä ajan talvella enemmän sisällä kuin ulkona. Kevättalvesta varmasti tulee enemmän ajettua taas ulkona kun on hyviä kelejä.
Keväälle onkin sitten jo suunnitteilla kahden viikon reissu Mallorcalle. Sitä ennen pitäisi ajella reilusti pk:ta että jaksaa sitten siellä ajaa sitä pk:ta.

Syksyn kisat

Edellisestä kirjoittelustani tänne on vierähtänyt pitkä tovi. Sen jälkeen on kisailtu muun muassa MM-kisat Virossa ja maailmancupin viimeinen kierros Portugalissa.

MM-kisoihin lähtiessä fiilis oli hyvä kuten edellisistä kirjoituksista voi nähdä. Oli kuitenkin tiedossa itselläni että fyysisesti olen samalla tasolla kuin EM-kisoissa mutta moni muu saattaa olla paremmassa kunnossa. Tällä asialla ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä mahdolliseen menestykseen.
Ensimmäisessä kisassa sprintissä kisa kaatui virheisiin ennen kisan puoliväliä. Maalissa olin 10. nopein ja lopputuloksiin kirjattiin hylätty suoritus kuten monelle muullekin epäselvien kiellettyjen alueiden johdosta. Toinen kisa oli keskimatka. Alku lähti liikkeelle tahmeasti mutta suorittaminen parani ja tästä oli vielä mahdollisuudet sijoittua 10. joukkoon. Kisa kaatui kuitenkin suunnistusvirheisiin loppumatkalla.
Viestistä tuli hopeaa jännittävän kisan jälkeen. Oma suoritukseni oli ihan perussuoritus ilman suurempia ongelmia, mutta mikään täydellinen ei suoritus ollut.

MM-keskimatka. Kuva Elina Erkkilä

Pitkälle matkalle lähdin liikkeelle melko varovasti. Takaa 3min päästä lähtenyt Samuli Saarela saavuttikin minua melko paljon alkumatkalla. Kisan kesken pystyin pitkän aikaa pitämään Samulin takanani ennen kuin näköyhteys syntyi kun oli enää muutama kilometri matkaa maaliin. Samuli kuitenkin unohti leimata rastilla ja joutui palaamaan eikä näin saanut minua ikinä kiinni. Jaksoin ajaa hyvin loppuun asti ja tuloksena oli 8. sija Samulin ottaessa hopeaa. Tämä oli minulta pitkällä matkalla hyvä suoritus. Aiemmin olen pitänyt pitkää huonoimpana matkanani mutta tällä kaudella se on alkanut tuntumaan melko hyvältä.

Kauden viimeiseen maailmancup-kierrokseen Portugaliin oli varsin mukava lähteä kun Suomessa kelit alkoi olla heikkoja ja siellä oli vielä kesä. Portugalissa oli ohjelmassa keskimatka, pitkä ja viesti sekaviestinä. Mäkeä oli tarjolla reilusti, varsinkin keskimatkalla. Keskimatkan alkupuolella oli mäkialua, jossa oli vaikea suunnistaa ja myös paljon kiivettävää pyörällä. Omassa suorituksessani oli ongelmia molemmissa, mutta varsinkin suunnistuksessa tuli virheitä tällä alueella. Sijoitus oli kuitenkin maalissa 10., mutta ero kärkeen oli melko suuri keskimatkalle. Kisa oli siis ollut monelle muullekin vaikea. Pitkällä matkalla kartan alueella oli yksi pieni mäkialue, mutta tämä mäki olikin suuri. Alkumatkalla noustiin mäelle ja puolimatkan vaiheilla toisen kerran, loppuosa olikin tasaisempaa. Kisassa oli varsinkin alkumatkasta muutama reitinvalintaväli, joilla onnistuin melko hyvin. Jaksoin ajaa kisan hyvin loppuun asti, ajaen koko matkan tasaista vauhtia ja sijoitus maalissa oli näin viides. Sijoitus oli paras mihin olen pystynyt pitkän matkan kisoissa tähän asti.

Viimeinen kisa eli viesti oli samalla koko kauden viimeinen kisa. Osuudekseni tuli ankkuriosuus Suomen kakkosjoukkueessa. Aikaisemmat osuudet ajoivat Susanna Laurila ja Tuomo Lahtinen. Susanna ja Tuomo tekivät erinomaista työtä osuuksillaan ja lähdin osuudelleni kärjestä, mutta takaa lähti useampi joukkue hyvin läheltä. Tsekki pääsi ohi ja jätti jo alkumatkasta minut ja ykkösjoukkueen Jussi Laurilan. Jussin kanssa näimme toisiamme useampaan otteeseen kisan aikana. Puolimatkan jälkeen Venäjän ykkös- ja kakkosjoukkueen miehet saavuttivat meidät. Heillä oli ilmeisesti ollut lyhyempi hajonta puolimatkassa, ainakin ykkösjoukkueen Foliforovilla. Loppuun meille jäi kolmen taistelu, jossa oli mukana minä, Foliforov ja Jussi. Tsekki oli jättänyt meidät kaikki. Jussi jäi lopussa minusta ja Foliforovista pidemmällä hajonnalla. Taktiikkani oli pysyä peesissä mahdollisimman pitkään ja kuitata lopussa Venäjän ohi. Taktiikka oli sikäli huono, että toiseksi viimeinen rasti oli kapealla uralla, jossa oli vain yksi leimasin. Siitä oli enää lyhyt matka viimeisellä enkä ehtinyt ohittaa tällä välillä. Viimeisellä rastilla missasin leimauksen ja peli oli näin ohi. Loppusijoitus kuitenkin kolmas ja ykkösjoukkueen edellä joten hyvä niin. Hieno kisa ajaa ja taistelu mies miestä vastaan sytyttää vaikka alussa jalka olikin väsynyt.

Kaksi viikkoa ennen Portugalin MC-kierrosta tuli ajettua aivan älytön maastokisasetti. Osallistuin lauantaina Viron Haanjassa pidettävään 100km:n maastokisaan ja sen jälkeen sunnuntaina Hämeenkyrössä maraton cupin  70km:n kisaan. Haanjan kisa oli hieno reissu ja sinne pitää päästä uudestaan. Maha heitti sekaisin puolimatkan vaiheilla enkä pystynyt syömään mitään sen jälkeen. Energiathan siinä loppui, mutta jaksoin kuitenkin melko hyvin taistella maaliin ja sijoitukseni oli tyydyttävä 15. Seuraavan päivän Hämeenkyrön maratoniin lähdin täysin väsyneellä reidellä ja ensimmäinen mäki 4km:n kohdalla oli tuskaa. Tästä kuitenkin ajo jatkui tasaisella vauhdilla helpohkolla radalla. Lähtötilanteeseen nähden kisa sujui erinomaisesti ja jaksoin ajaa lopun jopa paremmin kuin alun. Energiat loppui siis lauantaina muttei sunnuntaina. Sunnuntaina testasin ensimmäistä kertaa uudenlaista järjestelyä energiansaannille. Laitoin pyörän pystyputken pullotelineeseen 0,5l pullon johon liuotin tarvittavan geelimäärän veden sekaan. Vaakaputkessa pidin 0,75l pulloa urheilujuomaa, jonka vaihdoin kisan aikana. Aiemmin olen syönyt geelit geeleinä ja juonut päälle urheilujuomaa. Tätä kerran Hämeenkyrössä väsyneeseen kroppaan testattua systeemiä aion käyttää jatkossakin mikäli se toimii jatkossa yhtä hyvin kuin siellä.

Viikko MM-kisoihin

Kausi on vierähtänyt siihen vaiheeseen, että enää on jäljellä viikko MM-kisoihin, jotka ovat siis kauden pääkisat. MM-kisat järjestetään tänä vuonna Viron Rakveressa, joka on niin lähellä Suomesta että kyseessä on lähes kotikisat. Lauantaina 24.8. matkaamme Rakvereen, jossa majoitumme halvassa hostellissa teollisuusalueen kulmassa koko retken.
Oma kisoihin valmistautumiseni on mennyt tähän asti ilman suurempia ongelmia. Aikavälillä 27.5.-16.8. olin kesätöissä ja sinä aikana en juuri pystynyt harjoittelemaan kun päivät meni välillä melko fyysisissäkin töissä. Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että parempiin tuloksiin pystyisin tulevissa MM-kisoissa jos en olisi tehnyt kyseisiä kesätöitä, mutta oman alan työkokemus ja työtodistus ovat minulle tärkeitä. Viime viikonloppuna sain Seinäjoella tehtyä hyvät suunnistustreenit ja itse olin järjestämässä vielä Lapualle treenejä. Tällä viikolla olisi vielä tarkoitus tehdä pari suunnistustreeniä. Fyysisellä puolella ei enää ole juuri mitään tehtävissä, vanhoilla keväällä tehdyillä pohjilla mennään ja katsotaan mihin se riittää. Jos suunnistus sujuu niin eiköhän se fysiikka kohtalaisiin tuloksiin riitä.

Arvokisoissa pärjäämiseen tärkeä asia omalla kohdallani on se, että luotan oman fyysiseen kuntooni. Jos en luota kuntooni, mietin sitä myös kisan aikana ja yritän paikata kuntoa ottamalla riskejä suunnistuksen suhteen. Tämä taktiikka ei yleensä toimi. Tällä hetkellä luottamusta lisää se, että olen fyysisesti paremmassa kunnossa kuin viime vuonna ja silloinkin kunto riitti kohtalaisiin tuloksiin. Kunnon kehittymisestä on kertonut mm. JämiMTB:n ensimmäinen 50 km, joka sujui kohdaltani hyvin siihen asti ja myös SM XCO meni melko hyvin. Keväällä ennen kuin aloitin kesätyöt olin ehkä vähän paremmassa kunnossa mutta nyt olen suunnilleen samalla tasolla kuin EM-kisoissa. Vaikka JämiMTB:n lopputulokset ja pyöräsuunnistuksen SM:t menivät kohdaltani melko heikosti enkä ole juuri harjoitellutkaan kolmeen kuukauteen, tästä on kuitenkin hyvä lähteä MM-kisoihin. Luotan kuntooni ja suunnistuksen sujumiseen ei ole esteitä, joten ainakin tässä vaiheessa on vielä mahdollista tulla hyvät kisat.

Kesäkuun kisasilppua

Pitkään on ollut tällä palstalla hiljaiseloa kiireisen ohjelman johdosta. Ei sitä hirveästi jää ylimääräistä aikaa töiden + työmatkojen ja urheiluiden lisäksi. Kesäkuussa on kuitenkin ohjelmassa ollut muun muassa KorsoMTB, pyöräsuunnistuksen EM-kisat ja TahkoMTB.

KorsoMTB oli minulta hyvä kisa. Pidin reitistä jossa oli helppoja pätkiä ja paikoitellen myös hieman ajotekniikkaa vaativaa pätkää. Kokonaisuutena rata oli kuitenkin melko helppo ja maratoniin hyvin sopiva. Kisassa olin 64 km:n sarjassa kovien miesten ajaessa 96 km. Sijoituin kisassa toiseksi Olli Miettisen voittaessa kisan.

EM-kisoissa ohjelmassa oli järjestyksessä ensin sprintti, sen jälkeen keskimatka, viesti, lepopäivä ja viimeisenä pitkä. Ohjelma oli siis varsin tiivis, mutta niinhän se on aina kisaviikoilla. Ensimmäinen kisa, sprintti ei ole lempimatkani ja toimikin lähinnä avauksena muihin kisoihin. Suunnistus oli vähän takkuista ja ajo myös. Yksi isompi virhe tuli ja maalissa olo vähän kuin ei olisi mitään tehnyt. Tähän suoritukseen 9. sija kisasta oli hyvä.
Seuraavan päivän keskimatka lähti heti vauhdikkaammin liikkeelle. Parin ensimmäisen rastin seudulla oli poluilla paljon vastakaadettuja puita ja metsää pitkin meneminen oli paras vaihtoehto. Osuin hyvin ensimmäiset rastit kompassin ja käyrien lukemisen avulla ja tästä oli hyvä jatkaa kovaa ajoa. Kolmannella rastilla näin, että olen saavuttanut selvästi 2 min ennen lähtenyttä Venäjän Ruslan Gritsania. Sain hänet kiinni 8. rastilla. Rata oli kolmannelta rastilta 9. rastille melko ajovoittoista paria reitinvalintaa lukuunottamatta. 8-9 rastivälin lähinnä seurailin Ruslanin tekemisiä ja vaikeammalle alueelle saavuttaessa aloin itse suunnistaa ja Ruslan otti seuraajan paikan. Kaksi noin 30 sek virhettä tuli tällä vaikealla alueella, rasteille 9. ja 11. Tällä alueella tämä oli melko hyvä onnistuminen. Kisasta tuloksena toinen sija, joka oli samalla minulle yleisen sarjan ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitali.
Viestissä olin aloittajana ja joukkueessamme oli seuraavilla osuuksilla Samuli Saarela ja Jussi Laurila. Alkuosuudesta Venäjän Gluhov pääsi lyhyemmällä hajonnalla karkuun, mutta loppumatkalla sain ajettua hänet näköetäisyydelle. Vaihtoon tulin toisena reilun 10 sek Gluhovin jälkeen. Toisella osuudella Samulilla oli taas lyhyempi hajonta ja hän pääsi lopullisesti karkuun Venäjän Ruslan Gritsanista. Ankkurimme Jussi hoiti lopussa joukkueemme ensimmäisenä maaliin. Näin tulos oli sama samalla joukkueella kuin viime vuonna MM-kisoissa. Kovin vastustaja Venäjä ajoi myös molemmissa kisoissa samalla joukkueella samalla sijalle.
Pitkämatka yhteislähdöllä on aina mielenkiintoinen kilpailu. Kisa käytiin kahtena lenkkinä. Itselläni podium sijoitus kaatui ensimmäisen lopussa tekemääni 4 min virheeseen. Toisella lenkilläkin tuli pientä virhettä mutta ei niin paljon kuin ensimmäisellä. Lopulta maalissa 8. sija oli yllättävän näin suurella virhemäällä.

TahkoMTB:ssä meillä oli joukkuekisassa kova joukkue viivalla Team Erigeepper Challenge nimellä. Lähdin alusta seurailemaan letkan keskelle. Arvelin, että ennen Nilsiän kylän ohitusta tuskin kärkiletkassa tapahtuu juuri mitään. Wattimittari näytti silti yllättävän kovia lukemia letkassakin ajaessa katselin että yli 330 W oli keskitehot ennen Kinahmin mäkeä. Kiihdyttelyjä oli siis paljon, vaikka välillä sai ihan himmaillakin. Kinahmin mäkeen taas tänäkin vuonna kärki löi vauhtia. Siitä erkani oman porukkani etupuolelle noin 10 miestä, jossa oli mukana kolme Skins-teamin miestä, oman joukkueemme Kusti Kittilä ja pari virolaista sekä pari Medilaserin miestä. Rengasrikkoja sattui matkalla usealle kaverille ja oma rengasrikkoni sattui viimeisen nousun alkuun. Siinä yritin patruunapumpulla täyttää, mutta se ei oikein onnistunut ja yritin lisäksi pumpulla pumpata, mutta rengas pysyi vajaana. Lähdin vaan ajamaan kivistä mäkeä ylös hyvin vajaalla renkaalla ja ylämäki muuten renkaan puolesta olisi sujunut, mutta kivisimmät paikat talutin säästellen rengasta ja vannetta. Rengas pysyi yhtä vajaana alamäkeen jota laskettelin hiljakseen alas ja lopun tasamaalla joutui vielä kaikkiin mutkiin lähes pysähtymään. Onneksi kukaan ei tullut lopun hiljaa ajaessa ohi. Pumpatessani rengasta Skinsin Sohkanen ja oman tiimimme Juha Vähämetsä menivät ohi. Pari sijaa korkeammelle olisi ollut siis mahdollisuudet ilman rengasrikkoa. Kuitenkin lopputuloksissa sijoitus 13. on minulle ihan hyvä tulos Tahkolla. Joukkueemme oli toinen tiimin ensimmäisessä joukkuekisassa.